.................................         

Järvenpää on talo Rillan mailla, Keiteleen kunnassa. 

40 vuotta taloon kulki kiinteä sähkölinja. Linja oli erämaiden salasäie kulttuureihin. 

Nyt vihreän siirtymän hölmöläiset antoivat Savon Voimalle vinkin kuinka päästä linjasta eroon. Savon Voima tarttui hanakasti tilaisuuteen jopa maksattaen homman toiseen kertaan heillä jotka olivat linjan aikoinaan ostaneet. 

Seuraavat säkeet ovat irrottelua hölmöilyn ja mielivallan maasta. Säkeissä vilahtelee paikallisia nimiä joiden kummasteluun ei kannata juuttua. Välillä lennähdetään maapallon kulttuurien sfääreihin. Säkeitä voi lukea hyppien, valikoiden. 

Säkeissä usein mainitut Aino ja Reittu olivat Järvenpään talon pystyttäjät, viljalaarien täyttäjät, metsien kasvattajat. 

Ja niin: alla olevat säkeet ovat loppuluku (sivut 9-10) pitempään tekstiin. Näiden säkeiden lukija voi arvailla mitä sivuilla 1-8 sanotaan. 

Ainon ja Reitun raivaamille pelloille vuonna 1990 istutetettu puusto poistetaan kulottamalla. Kannot nostaa Rosolan Fordson kuten nosti niitynkin kannot 1960-luvulla. Kannot kuivataan ja lahjoitetaan Jyväskylän Energialle. Kantoenergia korvaa luontoa tuhoavan tuulivoiman. 

Tuhkan lannoittamille pelloille kylvetään kauraa, ohraa, ruista, perunaa, hamppua ja muuta. 

Mustinjärven rantamille asetetaan havutuuraita. Ahvenet fileoidaan. Fileet myydään 35 euron kilohintaan Keskoon, Prismaan, Lidliin, Eräjärven lounasravintolaan tai Keiteleen uudelle osuusliikkeelle. Osa ahvenista jauhetaan kalasoseeksi tai säilötään fileinä. Säilöntää varten kunnostetaan maakellari. Mahdolliset käärmeet siirretään Käärmeiden taloon. 

Rakennetaan kopukka. 

Veteen vajonneen kivilaiturin tilalle rakennetaan ponttoonilaituri. 

Ainon viimeisen toiveen mukaisesti Järvenpään pihamaalle rakennetaan saunamökki, jota voidaan myös vuokrata saksalaisille. 

Äskettäin remontoitu sauna muutetaan kierrätyskeskukseksi. Saunatilan rakenteet puretaan. 

Liisalan venevalkamasta Kumpuselälle vienyt polku merkitään maastoon. 

Järvenpään ympäristön lähteet - ainakin kolme on tiedossa - sisällytetään Kansalliseen Ennallistamissuunnitelmaan. Haetaan EU-rahaa. 

Mustinpuron suoriksi kaivetut mutkat merkitään ja ehkä avataan. 

Autiorannan asumahistoria tuli tietoon vasta alueen hakkaamisen ja maan muokkaamisen jälkeen. Paikka on ollut peräti Ainon isoäidin Anne-Marin koti. ”Tuolla kivellä Anne-Mari siivosi kaloja”, oli Aino sanonut Ruotsin Maijalle. Myöhemmin sinne rakensivat majojaan Juhani ja Reijo sekä Pietin Kalle. Entisen pellon kivikasat puhdistetaan sammalesta. 

Kangasjoelle vievän 5 kilometrin pituisen tien asumahistoria kirjataan muistiin. Asuinpaikkoja on ollut lähemmä 10. Voimme miettiä miten sujui Kustaa Vaasan 1500-luvulla masinoima Savon asuttaminen. Noina aikoina Savon metsät olivat autiot ja tyhjät. Mistä ihmiset tulivat. Miten heille kävi. Sähköä heillä ei ainakaan ollut. 

Kustaan Vaasan usuttamat väet on tänään usutettu Helsingin Jätkäsaaren vankiloihin. Jätkäsaaressa teinitytöt hyppivät yhteistuumin Saukonpaaden pysäköintitalon katolta suoraan kuolemaan. Kenkänsä he jättävät katolle. 

Hoikkasuo (Heinäsuo) oli aiemmin ehtymätön lakkasuo. Suon ympäri kaivettiin ojat. Suo kuivui. Ei ainoatakaan lakkaa eikä kihokkia. Mitä suolle tehdään? 

Hoikkasuon kulmaan kootaan ropsitaapeli muistoksi Juhanin ja Reijon metsuriajoista heidän ollessa tuskin yli 10-v. Palkka ropsien teosta (olisiko nykyrahassa 30-50 centtiä per ropsi) haettiin pyörällä kylän postista. Se tuurasi postisäästöpankkia, nykyistä Danske Bankia. Omena ei kauaksi putoa. Vai putoaako sittenkin. 

Järvenpään maat halkaiseva ehkä jopa isojakoaikainen rajalinja avataan arkeologiseksi nähtävyydeksi valtion Lupaviraston luvalla, Itä-Suomen Elinvoimakeskuksen yva-tuella tai Metso-ohjelman varoin. 

Ranskalaisen pääomasijoittajan, nyttemmin kanadalaisten eläkerahastojen omistamaa NEOENiä pyydetään pystyttämään 310 metrin napakorkuinen (plus lavat 80 metriä) tuulimylly Järvenpään punamultaisen aitan taakse, aitan ja tien väliin. Asumiskieltovyöhyke ulottuu kahden kilometrin päähän nykyisestä pihamaasta. 

Jännite-eroista johtuen tuulimyllyn sähkö ei sovi Järvenpään uuden kattoenergian varavoimaksi. Vihreän siirtymän ja rahvaan segregaatio etenee suunnitellusti. 

Itä-Suomen Elinvoimakeskus kunnostaa läheisen lähteen. Lähteen vettä käyttäen vältämme ruokahuoneen täyttymisen Hämeestä tuoduilla muovipulloilla. 

Pankaa merkille sanasto: elinvoimakeskus, hyvinvointialue, työllisyysalue, hyvinvointivaltio, hyvinvointipalvelut, hyvinvointitalous, hyvinvointisosiologia, onnelliset. 

Lähteen lähellä Ainolla oli pyykkipata männyn juurella. Pyykinteko kesti koko päivän. Padan tulta oli kiva kohennella. Välillä puikittiin sammalikkoa pitkin uimaan lähteen hietajuoksuun. Se oli hyvää terveysliikuntaa. 

Mustinjärvi on kansallinen kulttuuriperintökohde. Järven toisen pään lähde on suojeltu. 

Mustinjärvi, ehkä purokin otetaan kansalliseen ennallistukseen mikäli EU suo. Toteutustapaa kysymme Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistoilta. Sykeltä, Luontopaneelilta tai Panu Halmeelta emme kysy. 

Ainon kasvimaiden sijainneista muistamme kolme, jopa neljä. Kasvimaat restauroidaan. Porkkanan, punajuuren ja nauriin lisäksi kylvetään mustajuurta, koemielessä myös hamppua. Emme unohda tomaattikatosta navetan ikkunan alla. 

Ainon aikaisesta navetasta poistetaan jälkikäteisrakennelmat ja romut. Veikon valkeiksi kalkitsemat seinät ovat esteettinen kehikko maaseudun startup-yrittäjien elämää kunnioittavalle näyttelylle. 

Aitan kunnostus majoitustilaksi saatetaan loppuun Veikon suunnitelman pohjalta. 

Kylän tarinaperinteestä kootaan muistitietoa. Pietin Eino ja Järvenpään Aino, Matelit ja Miihkalit rupattelivat monesti tuntikausia. Ollapa rupattelut tallessa. 

Kylän nimikkorunoksi nimetään Mäenpiän Jussin säelmä: Sakkeessa närreikön turreikossa minä oravia ampua turruutin. 

Mopolla ajaen Jussi jakoi SKDL:n kiertokirjeitä. Helsingin yliopiston ja Suomen Johtava sosiologi Erik Allardt nimesi jussit savolaisiksi korpikommunisteiksi. Oikeasti he olivat Suomen ensimmäiset startup-yrittäjät. Elämäntyöstänsä kirjoitamme romaanin, kansallisen eepoksen, oopperan, kokoamme näyttelyn ja teemme tieteellisiä tutkimuksia. 

Mikrohistorian nostamme ihmiskuntaiseksi. Oppia saamme Tv-ohjelmasta Ympäristöpakolaiset. Se kertoo Tyynenmeren saarten asukkaiden suruista. 

Luontokato on harhauttava sana. Oikea sana on luontoröyhy. Taistelemme päälle vyöryvää luontoa vastaan. Vesakkomyrkytkö avuksi. Saako myrkkyä Temusta? Palautettiinhan jalkaväkimiinatkin. 

Lehmät, lampaat ja hevonen kaunistivat ennen luonnon. Miksei tänään. Mesimarjat palaavat. Ihmiselon ennallistus. 

Hunnit, tulkaa taas. Pysäyttäkää kolmen pointin väki. 

Pihavaahteran kasvua ei pysäytä talven pakkanen, ei järven viima, ei auringon paahde eivätkä luvattomat saunojat.

 Mihin Järvenpään savusauna katosi. Kiuas ladottiin luonnon kivistä, välillä se vajosi ja piti latoa uusiksi. Kiukaan alus täytettiin metrin pituisilla koivuhaloilla. Lämpöä riitti Posulan Väinöllekin. Elekee vuan pelätä. Kirkuen juoksivat naiset tupaan. 

Pietin tuvassa ruoka ja kahvi keitettiin avotulella. Pata tai pannu riippui koukusta. Purettu on Piettikin nyt. Purettu kuin Järvenpään sähkölinja. Edistys itkuksi käy. 

Seurasaaren pöhötalot tai SKS:n kuiva-arkiston voimme unohtaa. 

Järvenpäässä järjestämme kansankulttuurin palautusseminaarin. 

Seminaarissa Vilma Jää esittää lehmikutsulauluja kuten Reittu ennen tai Vilma itse New Yorkin Metropolitanissa hurmaten koko USAn. 

Reittua näyttelee Reijo. 

Seminaariin saapuu Suomen Yle sekä ulkomaisia radio-, televisio- ja elokuvayhtiöitä.

Elokuvasäätiö on myöntänyt käsikirjoitustuen Anna Erikssonin J-elokuvalle. 

Ulkomaisille mediavieraille hankitaan palju. Järjestetään kynttiläiltoja. 

Juhani on keksinyt esikoisromaanilleen nimen: Taistelu Järvenpään talosta. 

Pihalle rakennettavan saunan arkkitehtonisena virikkeenä on Helsingin kaupungin hylkäämä, japanilais-ranskalaisten nuorarkkitehtien Guggenheim-ehdotus. Hiilittyvät ulkoseinät tekevät olon lämpimäksi. 

Bilbaosta, Guggenheimista avataan sähkölentoyhteys Keiteleelle. Näin ideat kiertävät, ruokkivat rahvaita ja rahvas ideoita. Maapalloisuus kumpuaa rillan mailta.

 Järvenpään pihamaalla esitetään Pihaooppera. Se jatkaa Tunturioopperan ja Jokioopperan mieltä ylentävää musisointia. Oopperan kapellimestariksi saapuu Emilia Hoving suoraan Sydneyn oopperatalolta. 

Pihaooppera jatkaa ja kehittää Wassily Kandinskyn ja Arnold Schönbergin atonaalista musiikkia ja pointtista maalausta. Hierarkioille, kaavoille ei Järvenpäässä ole sijaa. Jokainen saa koskettua musiikista omalla tavallaan. 

Suomen valtion Kulttuuriselonteon matriarkaalinen pakottavuus unohdetaan. 

Kandinsky maalaa abstraktin taulun Ainon ja Reitun elämäntyöstä. Se huokuu taiteen ja elämän henkistä sisältöä, vapautta ja ilmavuutta. 

Eläessään Wassily sai innoitusta juuri suomalais-ugrilaisen väestön oloista ja eloista Venäjän maalla, syrjääneiltä, komeilta. Wassily -  Saksan, Bauhausin ja  Pariisin kävijä palaa kotiinsa, nyt Keiteleelle. Malja hälle. 

Pahinta on polkukato. Kuinka paljon polkuja olikaan: Mustinmäen vatukon ohi Heikkilän laaniin, Suomen kaunein polku Leonariin, haavikkopolku, hevoskaarre paloaukolle, ahopolku, lehmien paimenpolku (paimentava Kullervo kuunteli siellä kuusten huminaa), lehmiveräjä aholla, Autiorannan polku, lähdepolku eteni Pyhäsalmen tielle saakka, vuoren yli Liisalaan, kolmionmittaustornipolku, rajapolku Kangasjoen rantaan pontikkapadalle, Tillilästä alas lähteelle, vodkapullon piilotuspolku Heinäsuon ja puolukkamaan suuntaan, salapolku Anteron aukolle. Muinoin muuten käveltiin. Tänään et löydä yhtäkään polkua. Jätkäsaaren Bahamankadulla näet vain annisinnemäen synkän vastaseinän. Me onnelliset. 

Yllä kerrottu kehittelytyö on avoin muidenkin ideoille. Parhaiten ideointi onnistuu älyperäisellä asenteella. Siihen kannustetaan. Älä ole älytön. 

Turvallisen tilan periaatteita noudatetaan.